[Gzz-commits] gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm zzmm.tex cla...

[Tero Mäyränen]

CVSROOT:        /cvsroot/gzz
Module name:    gzz
Changes by:     Tero Mäyränen <address@hidden>  02/10/23 06:05:34

Modified files:
        Documentation/Manuscripts/zzmm: zzmm.tex 
Added files:
        Documentation/Manuscripts/zzmm: clasm.eps renkaat.eps 
                                        taulukkolaskenta.eps 
                                        vanishing.eps xanadu.eps 

Log message:
        A dozen new pages for my thesis

CVSWeb URLs:
http://savannah.gnu.org/cgi-bin/viewcvs/gzz/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/clasm.eps?rev=1.1
http://savannah.gnu.org/cgi-bin/viewcvs/gzz/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/renkaat.eps?rev=1.1
http://savannah.gnu.org/cgi-bin/viewcvs/gzz/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/taulukkolaskenta.eps?rev=1.1
http://savannah.gnu.org/cgi-bin/viewcvs/gzz/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/vanishing.eps?rev=1.1
http://savannah.gnu.org/cgi-bin/viewcvs/gzz/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/xanadu.eps?rev=1.1
http://savannah.gnu.org/cgi-bin/viewcvs/gzz/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex.diff?tr1=1.1&tr2=1.2&r1=text&r2=text

Patches:
Index: gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex
diff -u gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex:1.1 
gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex:1.2
--- gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex:1.1     Mon Sep  2 09:06:50 2002
+++ gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex Wed Oct 23 06:05:34 2002
@@ -1,104 +1,75 @@
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\documentclass[a4paper,titlepage,12pt]{gradu}
+\documentclass[]{gradu2}
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\usepackage[T1]{fontenc}
-\usepackage[latin1]{inputenc}
-\usepackage[finnish]{babel}
-\usepackage{palatcm}
+\selectlanguage{finnish}
+
 \usepackage{amsmath}
 \usepackage{amsfonts}
 \usepackage{graphicx}
-\usepackage{color}
 \usepackage{array}
 \usepackage{multirow}
 
 \newcommand{\zigzag}{Zig\-Zag\texttrademark}
 \newcommand{\xanadu}{Xanadu$^{\circledR}$}
 \newcommand{\engl}[1]{(engl. \emph{#1})}
-\newcommand{\url}[1]{Saatavilla WWW-muodossa.
-
-<URL:~{\tt http://#1}>}
 \newcommand{\hyp}[1]{``#1''}
-\newcommand{\kuva}[1]{(kuva~\ref{#1})}
-\newcommand{\viit}[1]{{\tt [#1]}}
-\newcommand{\p}[1]{\color{red}{\tt #1}\color{black}}
-
-\newcommand{\termi}[1]{\begin{minipage}{0.3\textwidth}\begin{flushleft}
-{\bf #1}
-\end{flushleft}\end{minipage} }
-\newcommand{\selitys}[1]{\begin{minipage}{0.7\textwidth}\begin{flushleft}
-#1
-\end{flushleft}\end{minipage} }
-
-
-\linespread{1.24}
+\newcommand{\p}[1]{{\tiny #1}}
 
-\begin{document}
-
-%***********************
-%      Kansilehti
-%***********************
-\titlepage
-\vspace*{7truecm}
-\centerline{\bf Tero Mäyränen}
-\vspace{2truecm}
-
-\centerline{
-\begin{minipage}{0.85\textwidth}
-\large \bf Vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten
-julkaiseminen Gzz-hyperrakenneohjelmalla
-\end{minipage}
+\title{
+Digitaalisten esitysten julkaiseminen
+Gzz-hyperrakenneohjelmalla
 }
 
-\vspace{4truecm} {\parindent9truecm\parskip0pt
-       Tietotekniikan\par
-       pro gradu -tutkielma\par
-       $\alpha$-vedos 2.9.2002
+\translatedtitle{
+Publishing digital media with the Gzz hyperstructure program
 }
 
-\vfill \centerline{\large\bf Jyväskylän yliopisto}
-\centerline{\bf Tietotekniikan laitos}
-\endtitlepage
-
-%***********************
-%      sisällysluettelo
-%***********************
-\titlepage
-\tableofcontents
-\endtitlepage
-
-%***********************
-%      tiivistelmä
-%***********************
-\addcontentsline{toc}{section}{Tiivistelmä / Abstract}
-\subsection*{Tiivistelmä}
+\author{Tero Mäyränen}
+\linja{Ohjelmistotekniikka}
+\avainsanat{Gzz, \zigzag, \xanadu}
+\keywords{Gzz, \zigzag, \xanadu}
+\yhteystiedot{puh. 050-3267070}
 
+\tiivistelma{
 Tämä tutkielma sisältää katsauksen \xanadu-julkaisujärjestelmään,
 \zigzag- hyperrakenteeseen ja Jyväskylän Yliopiston Hyperstructure Groupin
 Gzz-ohjelmaan, sekä pohdiskelua mahdollisuuksista, joita ne tuovat
 vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten jul\-kai\-se\-mi\-seen.
-
-\p{lisää lisää}
-
-\bigskip
-\subsection*{Abstract}
-
+}
+\abstract{
 This is an overview of the \xanadu~publishing system and project, the
 \zigzag-hyperstructure, the Gzz program of the Hyperstructure Group at the
 University of Jyväskylä, and a glimpse at their potential usefulness in
 publishing interactive digital media.
+}
 
-%-----------------------------------------------------------------------------
+\begin{document}
+
+\mainmatter
+
+\termlist
 
-\pagebreak
-\addcontentsline{toc}{section}{Termien selityksiä}
-\subsection*{Termien selityksiä}
+\newcommand{\termi}[1]{\begin{minipage}{0.3\textwidth}\begin{flushleft}
+{\bf #1}
+\end{flushleft}\end{minipage} }
+\newcommand{\selitys}[1]{\begin{minipage}{0.7\textwidth}
+#1
+\end{minipage} }
 
 \begin{tabular}{m{0.3\textwidth}m{0.7\textwidth}}
 
+\termi{digitaalinen media, multimedia, hypermedia} &
+\selitys{Ted Nelson haukkuu termin \hyp{multimedia} kirjassaan X, sillä
+kyseistä termiä on käytetty jo 1960-luvulla puhuttaessa esityksistä, joissa
+vaihdellaan diakuvia ja soitetaan musiikkia. Hänen mielestään tietokoneella
+tehdyt uudenlaiset esitykset ansaitsevat oman sanan, joten hän käyttää
+mieluummin termiä \hyp{hypermedia}. Puolueettomana käytän itse termiä
+\hyp{digitaalinen media}.
+} \\ \\
+
 \termi{\xanadu} &
 \selitys{Hypertekstin julkaisujärjestelmä, johon kuuluu versionhallinta,
 lainaukset, kaksisuuntaiset linkit sekä julkaisulisenssi, joka sallii kenen
@@ -122,7 +93,7 @@
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\section{Johdanto}
+\chapter{Johdanto}
 
 \p{Johdanto pyrkii vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutkin ja
 miksi?}
@@ -155,12 +126,10 @@
 
 Kirjassaan \hyp{Literary Machines 93.1} Nelson esittelee \xanadu-projektia
 menemättä teknisiin yksityiskohtiin, sillä siitä piti tulla kaupallinen
-tuote \viit{Nelson 1993}. Kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1981.
+tuote. [Nelson 1993] Kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1981.
 \hyp{The Future Of Information} -kirjassa hän esittelee Xanadu-järjestelmän
 perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin, sillä sen julkaisun aikaan hän oli
-hankkinut nimen ja suunnitelmien oikeudet itselleen \viit{Nelson 1997, 3}.
-
-\pagebreak\p{kaikki filosofialäppä johdantoon?}
+hankkinut nimen ja suunnitelmien oikeudet itselleen. [Nelson 1997, 39]
 
 Nelsonin mielestä tietokoneen päätehtävän tulisi olla yhteyksien ylläpitäminen
 - eikä pelkästään niin, että hypertekstisivut osoittavat yksisuuntaisesti
@@ -170,7 +139,7 @@
 viivoja tulee liian tiheään, ja uusien asioiden ja yhteyksien ilmestyessä
 vanhoja pitäisi siirrellä. Tietokoneen ruudulla on kuitenkin mahdollista
 visualisoida tuhansia viivoja, jotka pysyvät kiinni asioissa myös niiden
-liikkuessa. \viit{Nelson 1997, 21}
+liikkuessa. [Nelson 1997, 21]
 
 Nelson uskoo, että monet nykyajan rakenteet käyvät järkeen vain pienessä
 mittakaavassa, ja käyvät mahdottomiksi hallita kasvaessaan. Esimerkiksi
@@ -181,7 +150,7 @@
 Jättimäiseen mittaan kasvanut World Wide Web perustuu myös sellaiseen
 yksisuuntaiseen hypertekstijärjestelmään, jota voi hallita vain pienessä
 mittakaavassa. Se ei pysy nyt ollenkaan koossa, kun useat toisistaan erillään
-hallinnoitavat sivut yrittävät viitata toisiinsa. \viit{Nelson 1997, 25}
+hallinnoitavat sivut yrittävät viitata toisiinsa. [Nelson 1997, 25]
 
 Nykyajan tekstinkäsittelyssä jokainen erillinen teksti piilotetaan
 \hyp{suljettuun} tiedostoon, jolle on pakko antaa nimi. Tiedoston sisältämää
@@ -189,92 +158,155 @@
 muualta. Tekstiä voi kopioida toisesta tiedostosta, mutta yhteys tekstin
 alkuperään katoaa välittömästi. Jos kyseessä on ns. nykyinen
 \hyp{hyperteksti}, toiseen tiedostoon voi viitata sen nimen perusteella,
-ja jos tiedoston nimi muuttuu, yhteys katoaa. \viit{Nelson 1997, 39-40}
+ja jos tiedoston nimi muuttuu, yhteys katoaa. [Nelson 1997, 39-40]
 
-Nelsonin käsityksen mukaan tietokoneohjelmien suunnittelun tekniikka on
-monilla hallussa, mutta vain harvat ymmärtävät asiaa syvemmin.
-Tietokoneohjelmassa on kasa keksittyjä ra\-kenteita, joita keksityt säännöt
-pitävät järjestyksessä. Tämä keksitty maailma täytyy saada esitettyä sen
-ihmisen mieleen, joka sitä joutuu käyttämään. Kyseinen tehtävä muistuttaa
-enemmän taiteellista performanssia tai elokuvantekoa, kuin matematiikan
-kaavojen opettamista. \viit{Nelson 1997, 26}
-
-Nelson toteaa, että kaikki maailman asiat voi ilmaista tarkasti teknisinä
-tosiasioina. Esimerkiksi autosta voi sanoa, että siinä on mm. neljä pyörää,
-moottori, vaihdekeppi ja ratti. Asiat voi kuitenkin kuvailla myös
-\hyp{virtuaalisesti}, eli kuvaillen sitä mitä ne vaikuttavat olevan. Samaisesta
-autosta voisi sanoa, että sillä pääsee eteen- sekä taaksepäin, ja että sillä
-voi kääntyä. Käsivaihteinen auto ei ole yhtä käyttäjäystävällinen kuin
-automaattivaihteinen, koska käyttäjä on yleensä enemmän kiinnostunut siitä,
-että hän pääsee eteenpäin, kuin siitä, että hän voi vaihtaa moottorin ja
-vetoakselin voimanvälityssuhdetta. \viit{Nelson 2000}
-
-Nelson jakaa asioiden \hyp{virtuaalisuuden} kahtia: Käsitteelliseen toimintaan
-ja tuntumaan. Jonkin asian käsitteellinen toiminta on se, mitä ihminen
-ajattelee silloin, kun hän tekee jotain kyseisellä asialla. Tuntuma puolestaan
-tarkoittaa konkreettisempia aistihavaintoja kyseisestä asiasta, sekä niitä
-eroja, joita käyttäjä tietää asialla olevan muihin samankaltaisiin asioihin
-verrattuna. \viit{Nelson 1997, 27}
+Robert Jacobin mukaan käyttöliittymän suunnittelu alkaa tehtävän analyysillä.
+Suunnittelijalla täytyy olla käsitys käyttäjän tehtävistä ja ongelmista, joita
+hän aikoo suunniteltavan ohjelman avulla ratkaista. Käyttöliittymä tulisi
+suunnitella käyttäjän terminologian ja sen mukaan, mitä hän kokee
+tarvitsevansa, eikä ohjelmoijan käsitysten mukaan. Hyvä
+käyttöliittymäsuunnittelija ottaa huomioon käyttäjän mahdollisuudet ja
+rajoitteet, eikä ajattele tietokoneen rajoitteita. On kriittistä tietää
+käyttäjän työn ja työympäristön luonne. Ohjelman tehtävä voidaan jakaa osiin,
+jotka jaetaan käyttäjän ja koneen välillä sen mukaan, mitä kummankin
+mahdollisuuksista ja rajoitteista tiedetään. [Jacob 1998, 2]
+
+Nelson toteaa, että kaikki maailman asiat voi kuvailla tarkasti teknisinä
+tosiasioina, tai \hyp{virtuaalisesti}, eli kuvaillen sitä mitä ne vaikuttavat
+olevan. Virtuaalisuus koostuu kahdesta osasta, jotka ovat asian käsitteellinen
+toiminta ja tuntuma. Käsitteellinen toiminta on se, mitä ihminen ajattelee
+silloin, kun hän tekee jotain kyseisellä asialla. Tuntuma puolestaan tarkoittaa
+konkreettisempia aistihavaintoja kyseisestä asiasta, sekä niitä eroja, joita
+käyttäjä tietää asialla olevan muihin samankaltaisiin asioihin verrattuna.
+[Nelson 1997, 27]
+
+Jacob jakaa käyttöliittymän suunnittelun neljään tasoon: Käsitteelliseen,
+semanttiseen, syntaktiseen ja leksikaaliseen. Käsitteellisellä tasolla
+ajatellaan niitä peruselementtejä ja mahdollisia toimintoja, jotka käyttäjän
+näkymän alla ovat. Semanttinen taso kuvaa toiminnot, jotka järjestelmä
+suorittaa. Niinpä sen kautta tulevat määritellyksi järjestelmän toiminnalliset
+vaatimukset. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten käyttäjä näitä
+toimintoja kutsuu. Syntaktinen taso kuvaa syötteiden ja paluuarvojen kulkua,
+niin että niistä saadaan aikaan haluttuja toimintoja. Leksikaalinen taso kuvaa
+sitä, miten nämä syötteet ja paluuarvot viime kädessä saadaan aikaan
+järjestelmän alimman tason toiminnoilla. [Jacob 1998, 2]
 
 Nelson uskoo, että tietokoneohjelmien maailman voi rakentaa kokonaan alusta,
-paremmin kuin se nykyään on suunniteltu. Työläintä on sen maailman
-käsitteellisen toiminnan yksityiskohtien suunnitteleminen. Siinä täytyy
-suunnitella kokonainen kuvitteellinen maailma, rakenteet joista se koostuu,
-sekä säännöt, joiden mukaan rakenteet toimivat. Suunnittelussa tulisi ajatella
-vasta toissijaisesti tietokoneen mekaniikkaa, ja ensisijaisesti rakennetta,
-hyödyllisyyttä, ymmärrettävyyttä ja kuvitteellisen maailman ideoiden
-estetiikkaa. Ohjelmiston suunnittelijan huolenaihe on se ympäristö, jonka
-sisään ohjelma sen käyttäjän vangitsee, ja sillä ei tarvitse olla mitään
+paremmin kuin se nykyään on suunniteltu, ja työläintä on sen maailman
+käsitteellisen toiminnan yksityiskohtien suunnitteleminen. Silloin täytyy
+suunnitella alusta kokonainen kuvitteellinen maailma, rakenteet joista se
+koostuu, sekä säännöt, joiden mukaan rakenteet toimivat. Suunnittelussa tulisi
+ajatella vasta toissijaisesti tietokoneen mekaniikkaa, ja ensisijaisesti
+rakennetta, hyödyllisyyttä, ymmärrettävyyttä ja kuvitteellisen maailman
+ideoiden estetiikkaa. Ohjelmiston suunnittelijan huolenaihe on se ympäristö,
+jonka sisään ohjelma sen käyttäjän vangitsee, ja sillä ei tarvitse olla mitään
 tekemistä niiden kaksiulotteisten tiedon muotojen kanssa, joihin olemme
 paperiarkkien, arkistokorttien, kansioiden ja kirjojen maailmassa tottuneet. Ne
 tekniikat, joita ohjelmiston toteuttamiseen tarvitaan, keksitään vasta
-ympäristön suunnittelun jälkeen. \viit{Nelson 1997, 28-29}
+ympäristön suunnittelun jälkeen. [Nelson 1997, 28-29]
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 %-----------------------------------------------------------------------------
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\section{Xanaloginen rakenne}
+\chapter{Xanaloginen rakenne}
+
+\begin{quote}
+\hyp{Valikoimisen ongelman ydin on kuitenkin syvempi kuin se, että kirjastot
+ottavat uusia mekanismeja käyttöön hitaasti, tai että niiden käyttöön ei
+kehitetä laitteita. Vaikeutemme tallenteisiin käsiksi pääsemisessä johtuvat
+suurimmaksi osaksi käyttämiemme järjestysmenetelmien keinotekoisuudesta. Kun
+minkä tahansa tyyppistä tietoa tallennetaan, se laitetaan aakkos- tai
+numerojärjestykseen, ja tieto löytyy (jos löytyy) jäljittämällä
+se siirtymällä alaluokasta alaluokkaan. Tieto voi olla vain yhdessä paikassa,
+ellei siitä tehdä kopioita; sen luokse johtavan polun löytämiseksi tarvitaan
+monimutkaisia sääntöjä. Kun yksi asia on löytynyt, järjestelmästä täytyy nousta
+pois ja mennä taas sisään toista polkua pitkin.
+
+Ihmisen mieli ei toimi siten, vaan assosiaation kautta. Kun sillä on yksi asia
+käsitteillä, se siirtyy seuraavaan mielleyhtymien perusteella, kuten
+aivosolujen verkosto sitä ohjaa. Sillä on tietenkin muitakin ominaispiirteitä;
+harvemmin seuratut polut häipyvät, asiat eivät ole täysin pysyviä, muisti on
+katoavaista. Silti sen toimintanopeus, polkujen kiehtovuus ja mielikuvien
+yksityiskohtaisuus ovat luonnon kunnioitusta herättävin saavutus.
 
+Ihminen ei voi toivoa pystyvänsä täysin kopioimaan mielensä toimintaa
+keinotekoisesti, mutta hänen pitäisi ainakin pystyä oppimaan siitä. Pienessä
+määrin sitä voi jopa parantaa, auttaa muistamaan paremmin. Valikoiminen
+mielleyhtymien, ennemmin kuin järjestyksen perusteella voidaan kenties joskus
+automatisoida. Emme voi ehkä koskaan toivoa saavuttavamme sitä nopeutta,
+jolla mieli seuraa assosiaatioita, mutta pysyvämpiä ja selkeämpiä tallenteita
+meidän pitäisi pystyä tekemään.}
 
+\flushright{Vannevar Bush, \hyp{As We May Think}, The Atlantic Montly, 1945}
+\end{quote}
+\bigskip
 
-\subsection{Dokumenttien rinnakkaisuus}
+\section{Dokumenttien rinnakkaisuus}
 
 Kirjallisuudessa ja tieteellisissä julkaisuissa dokumenteilla on
 monimutkaisempikin rakenne kuin se suoraviivainen tekstimuoto, jossa ne
 paperille painetaan. Ne ovat itse asiassa monin paikoin \hyp{rinnakkaisia}, ja
 lainaukset ja lähdeviittaukset ovat vain paperimuotoiseen julkaisuun
 muodostunut tapa esittää näitä dokumenttien rinnakkaisuuksia.
-\viit{Nelson 1999}
+[Nelson 1999]
 
 Kaikki lainaukset ja viittaukset ovat kaksisuuntaisia, eli myös viitattavaan
 dokumenttiin lisätään linkki takaisin siihen dokumenttiin, josta viittaus on
 tehty. Niinpä jokaisesta \hyp{alkuperäisestä} dokumentista voidaan
 yksinkertaisesti nähdä kaikki sitä lainaavat ja siihen viittaavat dokumentit.
 
-\pagebreak\subsection{Uudelleenkäytön salliva julkaisulisenssi}
-
-Internetin käyttäjien ja musiikin ja elokuvien tekijänoikeuksien haltijoiden
-välillä vallitsee ristiriita: Internetin käyttäjistä monet kuvittelevat
-voivansa saada kaiken ilmaiseksi, ja että ahneet levy- ja elokuvateollisuus
-voivat pärjätä vähemmilläkin voitoilla. Levy- ja elokuvateollisuus puolestaan
-kuvittelevat, että internetin \hyp{piraatit} saadaan kuriin kiristämällä
-lainsäädäntöä. \p{joku anti-DMCA/EUCD-lähde?} Nelson uskoo ristiriidan olevan
-ratkaistavissa uudenlaisella julkaisulisenssillä. \viit{Nelson 1999}
-
-Laittomasti hankittua sisältöä ei tietenkään voi mitenkään laillisesti
-julkaista uudel\-leen, ja nykyään esimerkiksi jonkin kansainvälisesti suositun
-\hyp{megabändin} mu\-siik\-kia on käytännössä mahdotonta käyttää oman
-multimediajulkaisun taustalla. Periaatteessa se on mahdollista, jos
-käytettävissä on erittäin paljon aikaa ja rahaa ja muita resursseja käydä
-neuvotteluja ja tehdä sopimuksia levy-yhtiön edustajien kanssa.
-\p{joku multimedia ja tekijänoikeus -lähde?}
+\begin{figure}
+\begin{center}
+\includegraphics{xanadu}
+\end{center}
+\caption{Xanadu-dokumenttimalli}
+\end{figure}
+
+\section{Uudelleenkäytön salliva julkaisulisenssi}
+
+Von Lohmann päättelee EFF\footnote{Electronic Frontier Foundation,
+{\tt http://www.eff.org/}.}-järjestön artikkelissa \hyp{Unintended
+Consequences: Three Years under the DMCA}, että Yhdysvaltojen uudet
+\hyp{kopiosuojausten kierämisen estämiseksi} asetetut
+tekijänoikeuslait\footnote{Digital Millennium Copyright Act's
+anti-circumvention provisions.} ovat liiankin tiukkoja, ja ne estävät monia
+laillisiakin digitaalisen sisällön käyttömuotoja, joita lain asettajien ei
+ole ollut tarkoitus estää. Lakia tullaan todennäköisesti myös käyttämään
+uusissa, ennalta-arvaamattomissa yhteyksissä, kun sen piiriin lankeavat kaikki
+uudet sisällön muodot, joissa käytetään kopiointisuojauksia. Tällaisissa
+yhteyksissä laki tulee aiheuttamaan haittaa opettajien, tutkijoiden, lehdistön
+ja tavallisen väestön laillisillekin toimille. [von Lohmann 2002, 8-9]
+
+Kordsmeier, Gatlin-Watts ja Arn toteavat, että useimmat digitaalisessa muodossa
+julkaistut teokset ovat tekijänoikeuksien suojaamia, vaikka niissä ei olisikaan
+\hyp{copy\-right}-merkintää. Mikäli joku haluaa julkaista tällaisia teoksia
+uudelleen, eli käyttää osana omaa tuotostaan, on hänen vastuullaan ottaa
+selville tekijänoikeuksien omistaja ja pyytää lupa. Perinteisissä
+julkaisusopimuksissa ei yleensä ole erikseen mainittu teoksen käyttämistä osana
+multimediateosta. Tekijänoikeuslisensseissä on tapana, että kaikki ne oikeudet,
+joiden ei nimenomaan mainita siirtyvän julkaisijalle, jäävät tekijälle. Minkä
+tahansa tyyppisen materiaalin käyttäminen onnistuu laillisesti vain, jos
+oikeuksien haltijalta saadaan kirjallinen lupa. Lähes poikkeuksetta tämä
+tarkoittaa, että julkaisu- tai julkisen esittämisen oikeuksista joudutaan
+maksamaan korvauksia. [Kordsmeier et al. 2000, 113]
+
+Jakob Nielsen on ennustanut aineettomien tekijänoikeuksien käsittelytavoissa
+tapahtuvan suuria muutoksia 2000-luvulla. Hänen mukaansa perinteisellä tavalla
+jo pelkät hallinnolliset kulut luvan saamiseksi jonkin teoksen lainaamiseksi
+hypermediateoksessa käytettäväksi ovat keskimäärin noin 220 euroa. Tämä raha
+siis kuluu tekijänoikeuksien haltijan löytämiseen, hänen kanssaan
+neuvottelemiseen sekä mahdollisten rojaltien lähetyskuluihin, siinä vaiheessa
+kun se on ajankohtaista. Jos neuvottelun kohteena on kokonainen kirja tai
+taidenäyttely, 220 euroa on kohtuullinen hinta, mutta se ei tule kyseeseen
+jos hypermediateokseen ollaan kokoamassa suurta määrää pieniä tiedonjyviä.
+[Nielsen 1995]
 
 Xanadu-järjestelmän suunnitelmissa tekijänoikeudet ja korvaukset sisällön
-julkaisijoille on otettu alusta alkaen huomioon \viit{Nelson 1993, 2/42-47}.
+julkaisijoille on otettu alusta alkaen huomioon [Nelson 1993, 2/42-47].
 Xanalogisessa järjestelmässä julkaisija antaa kaikille järjestelmän käyttäjille
 oikeuden käyttää vapaasti julkaisunsa osia tai sitä kokonaan omissa
-julkaisuissaan, kunhan uudelleenkäyttö tapahtuu järjestelmän omalla
+julkaisuissaan, kunhan uudel\-leen\-käyttö tapahtuu järjestelmän omalla
 \hyp{transkluusiolla}. Silloin lainaukset tulevat järjestelmän tasolla
 \hyp{suoraan alkuperäisestä dokumentista}, ja yhteys on myös nähtävissä,
 mikäli käyttäjä haluaa siirtyä tarkastelemaan lainauksen alkuperää.
@@ -283,24 +315,16 @@
 Jokaisella dokumentilla on hintansa, ja käyttäjät maksavat kaikista
 lainauksista niiden alkuperäisille julkaisijoille. Maksun suuruus on suhteessa
 siihen, miten suuri osa alkuperäisestä dokumentista on lainattu.
-\viit{Nelson 1999}
+[Nelson 1999]
 
 Nelson korostaa, että järjestelmä voi toimia vain, jos käyttäjät saavat
 ostamansa sisällön suhteen samat vapaudet kuin \hyp{perinteisenkin sisällön},
 esimerkiksi kirjan tai elokuvan. Kun he ovat kerran jotakin ostaneet, on se
-heidän omistuksessaan, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. \viit{Nelson 1997,
-70-75} Eräs suunnitelmissa painotetuista seikoista on myös käyttäjän vapaa
-liikkuvuus sisällön parissa. \viit{Nelson 1997, 63}
+heidän omistuksessaan, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. [Nelson 1997,
+70-75]
 
-Monilla opiskelijoilla saattaa olla harhakuva, että internet on ilmainen, ja
-että siksi xanaloginen järjestelmä ei voisi koskaan korvata internetiä.
-Internet ei kuitenkaan ole ilmainen, vaikka yliopistot eivät yleensä
-perikään opiskelijoiltaan käyttömaksuja. Ne maksavat kovia laskuja ainakin
-ulkomaanyhteyksistä ja nimipalvelimiin laitettavista domain-nimistä. Eikä
-näistä rahoista penniäkään mene heille, joiden julkaisemaa materiaalia
-internetistä haetaan, ellei heillä itsellään ole käytössä jonkinlaista
-rahastusjärjestelmää.
-\p{lähde?}
+Eräs suunnitelmissa painotetuista seikoista on myös käyttäjän vapaa
+liikkuvuus sisällön parissa. [Nelson 1997, 63]
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 %-----------------------------------------------------------------------------
@@ -308,7 +332,23 @@
 %-----------------------------------------------------------------------------
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\section{\zigzag-rakenne}
+\chapter{\zigzag-rakenne}
+
+\begin{quote}
+Paperin ominaisuuksien mukaileminen tietokoneella on verrattavissa siihen, että
+riisuisimme lentokoneesta siivet pois ja ajaisimme sillä pitkin maantietä:
+Kaikki parhaat ominaisuudet, samoin kuin muut hyödylliset saatavilla olevat
+ulottuvuudet, jäävät hyödyntämättä.
+\flushright{Ted Nelson, \hyp{The Future of Information}, 1997}
+\end{quote}
+\bigskip
+
+Robert Jacob on tutkinut tietokonejärjestelmien käyttöliittymiä
+artikkelissaan \hyp{User interfaces}. Hän on havainnut, että
+tietokoneisiin pohjautuvien järjestelmien käyttöönottoa harkittaessa
+kriittiseksi pullonkaulaksi muodostuu useiten käyttöliittymä, eivätkä sinällään
+tietokoneen, sen lisälaitteiden ja ohjelmistojen tarjoamat mahdollisuudet.
+[Jacob 1998, 1]
 
 Kopiokonefirma Xeroxin Palo Alto Research Centerissä kehitettiin 1970-luvulla
 graa\-finen käyttöliittymä, jossa tietokoneen ruutu on kuin virtuaalinen
@@ -319,20 +359,12 @@
 näkyvä voidaan tulostaa pitkälti saman näköisenä paperille.
 \p{etsi lähde}
 
-\hyp{Wysiwyg}-periaatteessa ei tietenkään ole mitään vikaa, mikäli tietokonetta
-halutaan käyttää paperiarkeille tulostettavien asioiden suunnitteluun. Nelsonin
-värik\-kään kielikuvan mukaan paperin ominaisuuksien mukailemista tietokoneella
-voi verrata sii\-hen, että lentokoneesta riisuttaisiin siivet pois ja sillä
-ajettaisiin pitkin maantietä: Kaikki parhaat ominaisuudet, samoin kuin muut
-hyödylliset saatavilla olevat ulottuvuudet, jäävät hyödyntämättä.
-\viit{Nelson 2000}
-
 Nelson peräänkuuluttaa ajattelutavan muutosta. Tietokoneella on mahdollista
 ha\-vainnollistaa monimutkaisiakin ajatuksia moniulotteisesti: Miksi meidän
 täytyy silti pakottaa kaikki tieto kaksiulotteiselle työpöydälle tai
 hakemistohierarkioihin? Voim\-me korvata työpöydän hieman abstraktimmalla
 rakenteella.
-\viit{Nelson 1997} \p{etsi sivu}
+[Nelson 1997] \p{etsi sivu}
 
 \zigzag-rakenne on Nelsonin 1980-luvulla kehittämä rakenne, jossa hänellä oli
 tavoitteena keksiä \hyp{mahdollisimman yleinen tietorakenne}. Siihen voi siis
@@ -340,14 +372,24 @@
 soveltuu myös \hyp{hyperrakenteeksi}: Siihen voi siis tallettaa jopa
 hypertekstiä xanalogisen järjestel\-män määritelmän mukaan.
 
-Rakennetta on tarkoitus käyttää nimenomaan ihmisen syöttämän tiedon
-tallennukseen. Käyttäjä saa organisoida rakenteensa miten haluaa. Kun tietokone
-laskee ra\-kenteessa olevista syötteistä vaikkapa kuvia tai musiikkia, se voi
-laittaa tulokset automaattisesti välimuistiin, eikä käyttäjän tarvitse
-huolehtia talletusmuodoista, tie\-dostonnimistä tai kovalevyn osioista ja
-hakemistoista.
+\zigzag-rakenteen ei ole tarkoituskaan toimia tehokkaana korvaajana sellaisille
+taulukoille ja muille rakenteille, joita tietokoneohjelmat synnyttävät
+väliaikaisesti käsitellessään tietoa. Sen sijaan rakennetta on tarkoitus
+käyttää nimenomaan ihmisten syöttämän tiedon tallennukseen. Käyttäjä saa
+organisoida rakenteensa miten haluaa. Kun tietokone laskee ra\-kenteeseen
+syötetyistä suunnitelmista vaikkapa kuvia tai musiikkia, se voi laittaa
+tulokset automaattisesti välimuistiin, jossa ne säilyvät oman aikansa. Nuotit
+ja kaavat, joista ne on laskettu, ovat kuitenkin aina tallessa rakenteessa.
+
+Jacobin määritelmän mukaan graafinen käyttöliittymä sisältää valikoiman
+olioita, jotka on esitetty käyttäjälle ruudulla. Käytettävissä on muutamia
+manipulaatiokomentoja, jotka yleensä ovat sovellettavissa mihin tahansa
+ruudulla näkyvistä olioista. Suurin osa järjestelmän tehtävistä on
+suoritettavissa osoittamalla oliota ja valitsemalla komento ruudulle aukeavasta
+valikosta. Jacob näkee tällaisten käyttöliittymien suunnittelun suurimmaksi
+hankaluudeksi sopivien graafisten symbolien ja visuaalisten vertauskuvien
+keksimisen. Yleensä käytetään työpöytää ja arkistointikaappia.
 
-Työpöytäkäyttöjärjestelmissä on ikoneita, joista voi käynnistää ohjelmia.
 Tyypillisesti ohjelmat lataavat joltakin tallennusvälineeltä tiedostoja omaan
 \hyp{suljettuun} muistiavaruuteensa, jossa niitä voi muokata ja sitten
 tallettaa uudelleen johonkin tiedostoon. \zigzag-rakenteessa täytyy tietenkin
@@ -355,7 +397,21 @@
 erilaisia näkymiä \emph{samaan dataan}, jossa yhteydet muualle rakenteeseen
 säilyvät.
 
-\subsection{Solut}
+\section{Solut}
+
+\begin{figure}
+\begin{center}
+\includegraphics{taulukkolaskenta}
+\end{center}
+\caption{Zigzag-rakenteen solut muistuttavat taulukkolaskentaohjelman soluja}
+\end{figure}
+
+\begin{figure}
+\begin{center}
+\includegraphics{renkaat}
+\end{center}
+\caption{Solut avaruudessa}
+\end{figure}
 
 Solut ovat \zigzag-rakenteen \hyp{atomeita}, perusyksiköitä. Ne sisältävät
 tekstiä, ja niitä voisi verrata taulukkolaskentaohjelman soluihin. Ainoastaan
@@ -366,7 +422,7 @@
 Soluilla ei siis ole määrättyjä koordinaatteja, kuten
 taulukkolaskentaohjelmassa, mutta jokaisella niistä on yksilöivä tunniste.
 
-\subsection{Ulottuvuudet}
+\section{Ulottuvuudet}
 
 Ulottuvuuksia voi luoda loputtomasti, ja ne ovat toisistaan riippumattomia.
 Jokainen käyttäjä voi siis luoda rakenteeseen omat ulottuvuutensa ja kytkeä
@@ -391,7 +447,7 @@
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\section{Gzz-ohjelma}
+\chapter{Gzz-ohjelma}
 
 \emph{Gzz} on GNU L-GPL -lisenssillä julkaistu Java-ohjelma, jonka tavoitteena
 on \zigzag-ra\-kenteen ja xanalogisen järjestelmän toteutus. Ohjelman rakenne
@@ -400,9 +456,16 @@
 osa-alueita ovat mm. funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm ja pysyvien
 tietopalikoiden tallettamiseen käytettävä vertaisverkkopalvelin Storm.
 
+\begin{figure}
+\begin{center}
+\includegraphics{vanishing}
+\end{center}
+\caption{Gzz-ohjelman tyypillinen \hyp{katoava näkymä} (engl. vanishing view).}
+\end{figure}
+
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\subsection{Funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm}
+\section{Funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm}
 
 Cliff Bergin \hyp{Parsing Expressions in Java} -artikkelin mukaan tavallisen
 tekstimuotoisen lähdekoodin jäsentäminen \engl{parsing} koostuu yleensä
@@ -413,23 +476,32 @@
 tunnistetaan muuttujien ja funktioiden nimet sekä muut sanat. Vasta sen jälkeen
 ollaan valmiita suorittamaan lausekkeen mukainen toiminto tai esimerkiksi
 kääntämään lauseke sitä vastaavaksi konekielikoodiksi.
-\viit{Berg 1999}
+[Berg 1999]
 
 Benjamin Fallensteinin kehittämä Gzz-ohjelmassa toimiva funktionaalinen
 ohjelmointikieli Clasm on huomattavasti tehokkaampi jäsennettävä:
 Kaikki kielen \hyp{merkitykselliset palaset} ovat Gzz-ohjelman rakenteessa
-omina soluinaan. Funktion para\-metrejä ei tarvitse laittaa sulkeiden sisään ja
-erottaa toisistaan pilkulla, vaan ne liitetään funktiokutsuun soluina
+omina soluinaan. Funktion para\-metrejä ei tarvitse laittaa sulkeiden sisään
+ja erottaa toisistaan pilkulla, vaan ne liitetään funktiokutsuun soluina
 tiettyä ulottuvuutta pitkin. Ohjelman rakenteen kuvaamiseen ei ylipäätään
 tarvita mitään erikoismerkkejä, koska ohjelma alunperinkin kootaan
 \hyp{rakenteena}. Kielen komentoja ja funktioita käytetään kloonaamalla niitä
-tarkoittavia soluja lähdekoodiin. Komentoja ja funktioita ei tarvitse tunnistaa
-hitaasti vertailemalla merkkijonoja, vaan riittää vertailla solujen yhteyksiä
-tietyillä ulottuvuuksilla, sekä solujen tunnisteita.
+tarkoittavia soluja lähdekoodiin. Komentoja ja funktioita ei tarvitse
+tunnistaa hitaasti vertailemalla merkkijonoja, vaan riittää vertailla solujen
+yhteyksiä tietyillä ulottuvuuksilla, sekä solujen tunnisteita.
+
+\begin{figure}
+\begin{center}
+\includegraphics{clasm}
+\end{center}
+\caption{Kuvitteellinen Clasm-ohjelmointikielen funktio ja sama C-kielellä.}
+\end{figure}
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\subsection{Visuaalinen oliokirjasto Vob}
+\section{Visuaalinen oliokirjasto Vob}
+
+
 
 Vob (\hyp{\emph{Visual Object}}) -kirjaston tehtävä on helpottaa graafisten
 käyttöliittymien ohjelmoijien työtä parin käyttäjää miellyttävän ominaisuuden
@@ -439,6 +511,7 @@
 visuaalisia olioita, joilla on määrätty koko ja sijainti. Jokaiselle vobille
 annetaan tunniste. Kahden vobin, joilla on sama tunniste, katsotaan olevan
 \hyp{saman tiedon} eri visuaalisia ilmentymiä.
+[Lukka,Parkkinen,Ruohonen,Fallenstein 2001]
 
 Viivanpiirrossa etsitään siis näkymästä kaikki vobit, joilla on sama tunniste,
 ja piirretään niiden välille viivat. Animoitaessa kahden näkymän välillä
@@ -460,11 +533,11 @@
 voimakkaampina. Mitä kauempana viivat ovat osoittimesta, sitä himmeämpänä ne
 näkyvät, ja tarpeeksi kaukana niitä ei piirretä enää lainkaan.
 
-\viit{Lukka,Parkkinen,Ruohonen,Fallenstein 2001}
+
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\subsection{Storm}
+\section{Storm}
 
 Xanalogisen rakenteen yhtenäisyyden kannalta on olennaista, että järjestelmään
 jul\-kaistut dokumentit eivät katoa, sillä niihin on saatettu tehdä viittauksia
@@ -477,129 +550,306 @@
 Palvelimilla ei ole hallitsevaa keskuspalvelinta, vaan ne toimivat
 vertaisverkkona (\emph{\hyp{peer to peer}}).
 
-Vastaanottaessaan \hyp{tietopalikan} Storm-palvelin antaa sille globaalisti
-yksilöivän tunnisteen ja tallettaa sen pysyvästi. Tallessa olevat palikat eivät
-koskaan muutu. Jos dokumentista julkaistaan uusi versio, annetaan palvelimelle
-sellainen tietopalikka, joka sisältää pelkästään muutokset. Siten dokumenttien
-täydellinen versiohistoria on aina saatavilla. Jotta palikoiden sisältöjä ei
-melko suurella varmuudella todellakaan voisi muuttaa, jokaisen palikan
-tunnisteen osana on SHA-1 tiiviste sen koko sisällöstä.
+Daigle, van Gulik, Iannella ja Faltström määrittelevät URN-nimiavaruuden olevan
+kokoelma yksilöiviä tunnisteita. URN-nimiavaruudella itsellään on myös
+tunniste (NID), joka on URN-tunnisteen ensimmäinen osa, jotta kaikki
+URN-osoitteet olisivat maailmanlaajuisesti uniikkeja. Joissain tapauksissa
+nimiavaruuden nimi voi myös tarjota vihjeitä tunnisteen muodon suhteen. ISBN-
+ja ISSN-koodit ovat perinteisestä julkaisumaailmasta tuttuja
+maailmanlaajuisesti yksilöiviä tunnisteita.
+
+Nimiavaruuksia on kolmenlaisia: Kokeellisia, epämuodollisia ja muodollisia.
+Kokeellisten nimiavaruuksien tunnisteiden yksilöllisyyttä ei ole taattu, sillä
+sellaisen saa luoda kuka tahansa. Kokeelliset tunnisteet ovat aina
+muotoa \hyp{{\tt X-<NID>}}. Epämuodollisen nimiavaruuden voi rekisteröidä
+IANA:lta\footnote{Internet Assigned Numbers Authority,
+{\tt http://www.iana.org/}.} ja ne ovat muotoa \hyp{{\tt urn-<numero>}}. IANA
+jakaa numerot järjestyksessä. Kolmas nimiavaruustyyppi on muodollinen, ja sen
+tunniste voi olla (lähes) mikä tahansa sovelias merkkijono. Tällaiselle
+tunnisteelle täytyy myös hakea hyväksyntä IANA:lta. [Daigle et al. 1999]
+
+Storm-palvelinverkoston tunnisteita varten on hyväksytty epämuodollinen
+URN-nimiavaruus \hyp{{\tt urn-5}}. Vastaanottaessaan tavujonon, palvelin antaa
+sille maailmanlaajuisesti yksilöivän tunnisteen ja tallettaa sen pysyvästi.
+Talletetut tavujonot eivät koskaan muutu, vaan muutokset niiden sisältämiin
+rakenteisiin tapahtuvat siten, että palvelimelle annetaan tavujono, joka
+sisältää pelkät muutokset. Tästä johtuen kaikkien järjestelmässä olevien
+dokumenttien täydellinen versiohistoria on aina tallessa.
+
+Standardi- ja teknologiainstituutti NIST\footnote{National Institute of
+Standards and Technology, {\tt http://www.nist.gov/}.} määrittelee SHA-1
+algoritmin dokumentissa \hyp{Secure Hash Standard}. Algoritmi tuottaa mistä
+tahansa alle $2^{64}$-bittisestä viestistä 160-bittisen tiivisteen. Dokumentin
+mukaan on laskennallisesti mahdotonta saada selville viesti annetun tiivisteen
+perusteella, tai löytää kaksi erilaista viestiä, jotka tuottaisivat saman
+tiivisteen. [NIST 1995]
+
+Kuten Lukka ja Fallenstein toteavat artikkelissaan \hyp{Freenet-like GUIDs for
+Implementing Xanalogical Hypertext}, SHA-1 tiivisteet sopivat hyvin
+muuttumattomien tavujonojen tunnisteiksi vertaisverkossa, sillä niiden
+uniikkiuden ansiosta palvelimet voivat jakaa niitä ilman keskitettyä
+tunnisteiden hallintaa. Samaa menetelmää tunnisteiden jakamiseen käytetään siis
+Freenet-vertaisverkossa. [Lukka, Fallenstein 2002]
 
-Tunnisteita varten on varattu epäformaali (informaalinen?) URN-nimiavaruus
-urn-5.
 
-\p{mikä on urn tms.}
 
 %-----------------------------------------------------------------------------
 
-\pagebreak\section{Vuorovaikutteiset esitykset}
+\chapter{Vuorovaikutteiset esitykset}
+
+\begin{quote}
+\hyp{Tietokoneohjelmien suunnittelun tekniikka on monilla hallussa, mutta vain
+harvat ymmärtävät asiaa syvemmin. Tietokoneohjelma koostuu kasasta keksittyjä
+ra\-kenteita, joita keksityt säännöt pitävät järjestyksessä. Tämä keksitty
+maailma täytyy saada esitettyä sen ihmisen mieleen, joka sitä joutuu
+käyttämään. Kyseinen tehtävä muistuttaa enemmän taiteellista performanssia tai
+elokuvantekoa, kuin matematiikan kaavojen opettamista.}
+\flushright{Ted Nelson, \hyp{The Future of Information}, 1997}
+\end{quote}
+\bigskip
 
 Xanaloginen järjestelmä on suunniteltu ennen kaikkea kirjallisuutta silmällä
 pitäen, mutta on selvää, että järjestelmän on toivottu kantavan muutakin
-\hyp{hypermediaa}. Taidan jättää tutkimatta sen polttavan kysymyksen, miten
-lukemattomat nykyään olemassa olevat tallenteet saataisiin tuotua
-\hyp{inhimillisille syötteille} tarkoitettuun järjestelmään, ja keskityn
-siihen, miten järjestelmä toimisi uusien teosten suunnittelualustana ja
-julkaisumenetelmänä.
+\hyp{hypermediaa}.
+
+Artikkelissa \hyp{Authoring Structured Multimedia Documents} Cecile Roisin on
+keksinyt rakenteisten dokumenttien tutkimiseen neljä erilaista tapaa, joita
+hän kutsuu \hyp{ulottuvuuksiksi}. Loogisella ulottuvuudella dokumentit
+rakentuvat luvuista, näytöksistä, kappaleista, jne. Navigaatio-ulottuvuudella
+on hypertekstilinkkejä ja muita toimintoja. Tila-ulottuvuudella rakenne
+muodostuu sivujaosta, tyylimäärittelyistä, jne. Sillä siis määritellään, miten
+dokumentti täyttää jonkin fyysisen tilan, kuten paperiarkin, jos se sellaiselle
+tulostetaan. Aikaulottuvuudella rakenne on multimediaelementtien ajastusta,
+yms. [Roisin 1998]
+
+Brad Myers on luetellut muutamia määreitä, joita voi käyttää arvioitaessa miten
+hyvin käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu työkalu toteuttaa tehtävänsä.
+Näitä ovat \hyp{syvyys} (miten suuren osan käyttöliittymästä
+työkalulla saa tehtyä?), \hyp{leveys} (kuinka monen tyyppisiä
+erilaisia käyttöliittymiä työkalulla voi tehdä?), siirrettävyys,
+helppokäyttöisyys, tehokkuus, hinta, luotettavuus, asiakastuki,
+sekä aikaansaatavien käyttöliittymien laatu ja tehokkuus. [Myers 1995, 35]
+
+On kenties \hyp{epäreilua} soveltaa yksittäisten suunnittelutyökalujen
+arviointiin tarkoitettuja määreitä Xanalogisen järjestelmän kaltaiseen
+utopiaan, mutta
 
-\subsection{Multimedia}
+Periaatteessa Gzz-ohjelmaan toteutettavassa käyttöliittymäeditorissa
+\hyp{syvyyden} ei pitäisi koitua ongelmaksi, sillä työkalun käyttäjälle pitäisi
+olla aina helppoa tarjota mahdollisuus esimerkiksi Clasm-kielisten funktioiden
+käyttämiseen, ja Clasm-kielellä taas voi muokata koko avaruutta.
 
-\subsection{Säteenseuranta}
+Leveys. Kuinka monenlaisia käyttöliittymätyylejä työkalulla voi tehdä?
+
+Siirettävyyden suhteen kaikkien Gzz-ohjelmaan toteutettavien käyttöliittymien
+pitäisi olla sikäli hyvässä asemassa, että Javalla tehty Gzz-ohjelma on
+periaatteessa hyvin siirrettävä.
+
+Helppokäyttöisyys.
+
+Tehokkuus.
+
+Aikaansaatavien käyttöliittymien laatu. Auttaako työkalu suunnittelijaa
+tekemään parempia käyttöliittymiä?
+
+Aikaansaatavien käyttöliittymien tehokkuus.
+
+Hinta. Jos Gzz-ohjelmaan toteutettavalla käyttöliittymätyökalulla on
+jokin hinta, sen on lähes pakosti oltava suhteellisen pieni mikromaksu, jonka
+maksaminen on helppoa. Työkalun käyttöön kuluva raha pitäisi olla myös helppoa
+ansaita takaisin, määräämällä tuotetuille käyttöliittymille vastaavanlainen
+mikromaksu.
+
+Luotettavuus ja asiakastuki.
+
+\section{Multimedia}
+
+\section{Säteenseuranta}
 
 \p{raytracerin toiminta kaavoja myöten :-/}
 
-\subsection{Keyframe-animaatio}
+\section{Keyframe-animaatio}
+
+%-----------------------------------------------------------------------------
+
+\parindent 0pt
+\newcommand{\url}[1]{Saatavilla WWW-muodossa.
 
-\pagebreak\addcontentsline{toc}{section}{Lähteet}
+<URL:~{\tt http://#1}>}
 
-\def\refname{Lähteet}
+\begin{flushleft}
 
-\begin{thebibliography}{88}
+\begin{thebibliography}{8}
 \end{thebibliography}
 
-%Berners-Lee,~Tim \& Hendler, James \& Lassila, Ora: \hyp{The Semantic Web},
-%      \emph{The Scientific American} May 2001, ISSN 0036-8733, Scientific 
American
-%Inc., 2001.
-%
-%      \url{www.scientificamerican.com/2001/0501issue/0501berners-lee.html}
-%(Viitattu  30.5.2002)
+Berg,~Cliff: \hyp{Parsing Expressions in Java},
+\emph{Dr.~Dobb's Journal} January 1999, ISSN 1044-789X, CMP Media Inc., 1999.
+
+\url{www.ddj.com/documents/s=907/ddj9901e/9901e.htm}
+
+(Viitattu 30.5.2002)
 
 \bigskip
 
-Berg,~Cliff: \hyp{Parsing Expressions in Java},
-       \emph{Dr.~Dobb's Journal} January 1999, ISSN 1044-789X, CMP Media Inc., 
1999.
+Bush,~Vannevar: \hyp{As We May Think},
+\emph{Atlantic Montly} July 1945, Volume 176, No. 1; 101-108.
 
-       \url{www.ddj.com/documents/s=907/ddj9901e/9901e.htm} (Viitattu 
30.5.2002)
+\url{www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm}
+
+(Viitattu 30.5.2002)
 
 \bigskip
 
-%Bush,~Vannevar: \hyp{As We May Think}, \emph{Atlantic Montly} July 1945,
-%Volume  176, No. 1; 101-108.
-%
-%      \url{www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm} (Viitattu
-% 30.5.2002)
+Daigle, Leslie L.; van Gulik, Dirk-Willem; Iannella, Renato; Faltström, Patrik:
+\hyp{URN Namespace Definition Mechanisms}, RFC 2611, 1999.
+
+\url{www.ietf.org/rfc/rfc2611.txt}
+
+(Viitattu 15.10.2002)
 
 \bigskip
 
-%Gamma,~Erich; Helm,~Richard; Johnson,~Ralph; Vlissides,~John:
-%      \emph{Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software},
-%      ISBN 0-201-63361-2, Addison-Wesley, 1994.
+Dannenberg, Roger B.: \hyp{Remote Access to Interactive Media}, SPIE, Vol.
+1785, \emph{Enabling Technologies for High-Bandwidth Applications, 230-237},
+1992.
+
+\url{citeseer.nj.nec.com/dannenberg93remote.html}
+
+(Viitattu 14.10.2002)
 
 \bigskip
 
-%Griffin,~Scott: \emph{Internet Pioneers} 2000.
-%
-%      \url{www.ibiblio.org/pioneers/} (Viitattu 30.5.2002)
+Jacob,~Robert J.K.:
+\hyp{User Interfaces},
+\emph{Encyclopedia of Computer Science, Fourth Edition},
+International Thomson Computer Press, 1998.
+
+\url{citeseer.nj.nec.com/jacob98user.html}
+
+(Viitattu 13.10.2002)
+
+\bigskip
+
+Kordsmeier,~William; Gatlin-Watts,~Rebecca; Arn,~Joseph V.:
+\hyp{University administrators' understanding of multimedia copyright
+guidelines.},
+\emph{Educational Technology {\&} Society volume 3(1)}, ISSN 1436-4522,
+Int. Forum of Educ. Technol. {\&} Society 2000.
+\url{citeseer.nj.nec.com/kordsmeier01university.html}
+
+(Viitattu 3.9.2002)
+
+\bigskip
+
+von Lohmann, Fred:
+\emph{Unintended Consequences - Three Years under the DMCA}.
+Electronic Frontier Foundation, 2002.
+\url{www.eff.org/IP/DMCA/20020503\_dmca\_consequences.pdf}
+
+(Viitattu 21.10.2002)
+
+\bigskip
+
+Lukka,~Tuomas J.; Fallenstein,~Benjamin:
+\hyp{Freenet-like GUIDs for implementing xanalogical hypertext},
+\emph{Proceedings of the thirteenth conference on Hypertext and hypermedia},
+New York, ACM Press, 2002.
 
 \bigskip
 
 Lukka,~Tuomas J.; Parkkinen,~Vesa; Ruohonen,~Rauli; Fallenstein,~Benjamin:
-       \emph{Vobs: a framework for pervasive animation/morphing and 
connectivity},
- 2001.
+\emph{Vobs: a framework for pervasive animation/morphing and connectivity},
+2001.
+
+\bigskip
+
+Myers, Brad A.:
+\hyp{User interface software tools},
+\emph{ACM Transactions on Computer-Human Interaction Volume 2(1)},
+1995.
+
+\url{citeseer.nj.nec.com/myers93user.html}
+
+(Viitattu 14.10.2002)
 
 \bigskip
 
-Nelson,~Theodor Holm: \emph{Literary Machines 93.1}. Sausalito, Mindful Press,
- 1993.
+Nelson,~Theodor Holm:
+\emph{Literary Machines 93.1}.
+Sausalito, Mindful Press, 1993.
 
 \bigskip
 
-Nelson,~Theodor Holm: \emph{The Future Of Information}. Tokio, ASCII
- Corporation, 1997.
+Nelson,~Theodor Holm:
+\emph{The Future Of Information}.
+Tokio, ASCII  Corporation, 1997.
 
 \bigskip
 
-Nelson,~Theodor Holm: \hyp{Xanalogical structure, needed now more than ever:
-       parallel documents, deep links to content, deep versioning, and deep 
re-use},
-       \emph{ACM Computing Surveys volume 31}, 1999.
+Nelson,~Theodor Holm:
+\hyp{Xanalogical structure, needed now more than ever:
+parallel documents, deep links to content, deep versioning, and deep re-use},
+\emph{ACM Computing Surveys volume 31}, 1999.
 
-       \url{www.acm.org/pubs/citations/journals/surveys/1999-31-4es/
+\url{www.acm.org/pubs/citations/journals/surveys/1999-31-4es/
 
-       a33-nelson/} (Viitattu 30.5.2002)
+a33-nelson/} (Viitattu 30.5.2002)
 
 \bigskip
 
 Nelson,~Theodor Holm: Luentosarja Jyväskylän Yliopistossa:
-       \hyp{Intertwingularity - The structure of software and ideas},
-       \hyp{Tomorrow's interactive media:  Different and yet the same},
-       \hyp{The software director as political animal}. 29.8.-31.8.2000.
+\hyp{Intertwingularity - The structure of software and ideas},
+\hyp{Tomorrow's interactive media:  Different and yet the same},
+\hyp{The software director as political animal}. 29.8.-31.8.2000.
 
 \bigskip
 
-%Stallman,~Richard: Luentosarja FinnCon-Baltcon 2001 -konferenssissa:
-%      \hyp{Free Software}. 14.7.-15.7.2001.
+Nielsen,~Jakob:
+\emph{Multimedia and Hypertext: The Internet and Beyond}.
+Boston, AP Professional, 1995.
+
+\url{http://www.useit.com/jakob/mmhtbook.html}
+
+(Viitattu 13.10.2002)
 
 \bigskip
 
-%Wedeles,~Lauren: \hyp{Prof.Nelson Talk: Analyzes P.R.I.D.E.}
-%      (Nelsonin luennolta\-
-%      \hyp{Computers, Creativity and the Nature of the Written Word}.)
-%      \emph{Vassar Miscellany News} February 1965.
-%
-%      \url{iberia.vassar.edu/\~{ }mijoyce/MiscNews\_Feb65.html}
+National Institute of Standards and Technology:
+\hyp{Secure Hash Standard},
+\emph{Federal Information Processing Standards Publications 180-1}, 1995.
+
+\bigskip
+
+Roisin, Cecile: \hyp{Authoring Structured Multimedia Documents},
+\emph{Conference on Current Trends in Theory and Practice of Informatics},
+222-239, 1998.
+
+\url{citeseer.nj.nec.com/roisin98authoring.html}
+
+%Berners-Lee,~Tim \& Hendler, James \& Lassila, Ora: \hyp{The Semantic Web},
+%      \emph{The Scientific American} May 2001, ISSN 0036-8733, Scientific 
American
+%Inc., 2001.
 %
-%      (Viitattu 30.5.2002)
+%      \url{www.scientificamerican.com/2001/0501issue/0501berners-lee.html}
+%(Viitattu  30.5.2002)
+
+\bigskip
+
+%Gamma,~Erich; Helm,~Richard; Johnson,~Ralph; Vlissides,~John:
+%      \emph{Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software},
+%      ISBN 0-201-63361-2, Addison-Wesley, 1994.
+
+\bigskip
+
+%Stallman,~Richard: Luentosarja FinnCon-Baltcon 2001 -konferenssissa:
+%      \hyp{Free Software}. 14.7.-15.7.2001.
 
 \bigskip
+
+\end{flushleft}
+
+\begin{appendix}
+\chapter{Liitokset}
+\end{appendix}
 
 \end{document}